Tylsyys on pitkäveteistä, läpeensä ikävystyttävää. Tylsyys on kyvyttömyyttä sietää tapahtumattomuutta elämässämme. Tylsyys on elämänlaadun vajetta. Siksipä kai puolet koko läntisen pallonpuoliskon ihmisistä tuntuukin tekevän kaikkensa siitä irtipyristelemiseksi. Mutta voisiko ajan mataminen kuin terva peltikourussa olla sittenkin arvokas asia? Ainakin moderni aivotutkimus väittää niin. Tiesitkö esimerkiksi, että tylsyyttä tuntevat henkilöt ovat tutkimuksissa löytäneet keskimäärin enemmän käyttötapoja tyhjille muovipikareille kuin henkilöt, jotka ovat riemuissaan tai rentoja? Tekemisen kalvava puute saattaa siis sittenkin olla voittopuolisesti hyvä ja jopa tavoiteltava asia. Ikävystyminen kun on tie itsensä tutkimiseen, kasvokkain oloon itsensä kanssa; tylsyys on luovuuden alku.